Haku
Viitteet 1-2 / 2
Autismikirjon ihmisen terveys ja sen edistäminen perusterveydenhuollossa
(2021)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla autismikirjon ihmisen terveydentilaa sekä terveysriskejä, ja kuinka heidän terveyttään voi edistää perusterveydenhuollossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tilaajalle tiivistettyä tietoa autismikirjon ihmisen terveydentilasta ja sen edistämisestä perusterveydenhuollossa, sekä se, että tilaaja voisi hyödyntää opinnäytetyötä järjestön vaikuttamistyössä. Tavoitteena oli, että myös terveydenhuollon ammattilaiset voisivat hyödyntää opinnäytetyön tuloksia työssään.
Opinnäytetyön viitekehys koostuu teoriatiedosta autismikirjon häiriöstä, autismikirjon ihmisestä palveluiden piirissä, terveyden edistämisestä sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnasta.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta.Tutkimusaineisto haettiin seuraavista elektronisista tietokannoista: Medic, Finna, Sage, PubMed, Cinahl sekä ProQuest. Aineistoon valikoitui 11 tutkimusta, jotka on julkaistu aikavälillä 2011—2021. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että autismikirjon ihmisillä kroonisten sairauksien esiintyvyys on huomattavasti korkeampi valtaväestöön verrattuna, ja lähes kaikki yleisimmät krooniset sairaudet ovat huomattavasti yleisempiä autismikirjon ihmisillä kuin verrokeilla. Myös ennenaikainen kuolleisuus kasvoi autismikirjon ihmisillä huomattavasti monien sairauksien vuoksi. Tuloksissa havaittiin, että myös ikä, sukupuoli ja autismikirjon häiriön vaikeusaste vaikuttivat terveysriskeihin.
Tutkimustulokset kertovat myös, että autismikirjon ihmiset kohtaavat merkittäviä esteitä perusterveyden palveluiden piirissä. Näitä esteitä ovat muun muassa pelko ja ahdistus, kustannuksiin liittyvät huolet, tilat, jotka aiheuttavat aistiongelmia sekä kommunikaatiovaikeudet palveluntarjoajien kanssa. Lisäksi havaittiin, että autismikirjon aikuisilla on vaikeuksia saada terveydenhuollon palveluita, mutta myös palveluiden tarjoajilla on vaikeuksia tarjota riittävää ja laadukasta terveydenhuoltoa autismikirjon ihmisille. Terveydenhuollon ammattilaiset kertovat, että riittävä koulutus autismikirjon ihmisen kohtaamiseen ja hoitoon olisi tarpeellista.
Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia aihetta Suomessa. Lisää tutkimustietoa tarvitaan autismikirjon ihmisen kokemuksista Suomen terveydenhuollon piirissä ja siitä, miten heidän terveyttään voitaisiin edistää Suomen perusterveydenhuollossa. Myös hoitohenkilökunnan tiedon tarvetta tulisi kartoittaa. Autismikirjon ihmisen terveydentilaa voisi kartoittaa keskittyen erityisesti suomalaisiin kansansairauksiin.
Asiasanat: autismikirjon häiriö, sairaus, terveys, terveyden edistäminen, terveydenhuolto...
The purpose of this thesis was to examine health risks and the general health of people with autism spectrum disorder (ASD), and how their health can be promoted in primary health care. The aim of this thesis was to gather information...
The purpose of this thesis was to examine health risks and the general health of people with autism spectrum disorder (ASD), and how their health can be promoted in primary health care. The aim of this thesis was to gather information...
Ei voi olla masentunut kun onnistuu : nuorten miesten arkielämän ja toiminnan kuvaaminen koherenssin tunteen näkökulmasta
(2019)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli empiirisesti kuvata ja ymmärtää nuoren miehen arkielämää ja toimintaa ja saada käsitys nuorten 16-19 -vuotiaiden miesten arkielämän merkityksellisistä asioista tutkittavien näkökulmasta. Samalla hankittiin tietoa nuorten syrjäytymisen riskitekijöistä MORFEUS-hankkeen (=Mallinnettu informaatio, Osallistavat työtavat, Rakentuva tulevaisuus, Fasilitoitu yhteistyö ja Ennakoiva innovointi Uudistuvassa Sosiaali- ja terveydenhuollossa) käyttöön. Hanke oli Aalto-yliopiston ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteinen ja siinä tutkittiin hyvinvointipalvelujen kokonaisuuksia päihde-, mielenterveys- ja lastensuojelupalveluiden asiakaslähtöisyyden näkökulmasta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata ja tulkita nuorten miesten arkielämää Antonovskyn (1982) kehittämän salutogeenisen teorian keskeisen käsitteen, koherenssin tunteen näkökulmasta ja lisäksi tuottaa asiantuntijoiden teemahaastatteluilla tietoa nuorten syrjäytymisen riskitekijöistä. Tutkimustehtäväksi muodostui nuoren miehen arkielämän kokemuksen kuvaaminen ja ymmärtäminen.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä kuvattiin terveyslähtöisyyttä tutkimuksen perustana, nuoren miehen fyysistä ja psyykkistä elämänvaihetta sekä koherenssin tunnetta. Koherenssin tunne koostuu niistä psyykkisistä voimista ja tekijöistä, jotka saavat yksilön pysymään terveenä ja säilyttämään psyykkisen toimintakykynsä ja elämänlaatunsa jatkuvista kuormittavista stressitekijöistä huolimatta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa nuorten luotainpäiväkirja, vanhempien päiväkirjat ja nuorten teemahaastattelut analysoitiin narratiivisen analyysin keinoin ja asiantuntijoiden haastattelut teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Opinnäytetyö antoi ajankohtaista tietoa nuorten 16-19 –vuotiaiden miesten arkielämästä ja toiminnasta neljän narratiivin avulla, jotka kuvasivat nuorten tämänhetkistä tilannetta ja arkea ja olivat jo itsessään osa tutkimuksen tulosta. Asiantuntijahaastatteluista saatiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin tuloksena luettelo riskitekijöistä, joiden asiantuntijat katsoivat vaikuttavan syrjäytymistä edistävästi ja toisaalta myös arkielämän kannattelu- ja motivointikeinoista, joiden katsottiin edesauttavan elämänhallinnan ja koherenssin tunnetta. Nuorten motivaation puute, vastuuttomuus, kiusatuksi tuleminen, vanhemmuuden ongelmat, epäsosiaalisuus ja päihteiden käyttö sekä suurimpana sosiaalisten suhteiden vähyys ja kavereiden puute olivat riskitekijöitä syrjäytymiselle. Toisaalta nuoren arkielämän kannattelijoina tai motivointikeinoina nähtiin oman osaamisen ja voimavarojen käyttäminen, onnistumisen kokemukset ja positiivinen palaute.
Nuorten miesten arkielämässä koherenssin tunteen kannalta keskeiset tekijät olivat turvalliset ja luottamukselliset suhteet vanhempiin, erityisesti äitiin ja kavereiden merkitys nuoren elämässä....
The purpose of the thesis was to empirically describe and understand the everyday life and activities of a young man and to get an idea of the meaningful issues of the everyday life of young men aged 16-19 from their perspective. At the same time...
The purpose of the thesis was to empirically describe and understand the everyday life and activities of a young man and to get an idea of the meaningful issues of the everyday life of young men aged 16-19 from their perspective. At the same time...

